Vaativa työ

Talousahdinko näkyy jo kunnissa. Verotulot pienenevät, mutta palvelut pitäisi pystyä säilyttämään. Mahdoton yhtälö. Tätä taustaa vasten onkin perin kummallista, ettei valtuusto pystynyt, tai pikemminkin halunnut korottaa kokouspalkkioitaan maltillisemmin. Tai jättää korottamatta.

Tietysti maltillisemmilla korotuksilla tai korottamatta jättämisellä saavutetut säästöt olisivat olleet pisara Vanajavedessä, mutta sitäkin arvokkaampia moraalisella tasolla. Toisaalta minulle on kyllä opetettu taloushallinnon perusteista, että säästetty markka on voitettu markka. Tuskin tämä viisaus on mihinkään kadonnut, vaikka markka onkin.

Valtuuston palkkioista puhuttaessa kuulee usein vedottavan työn vaativuuteen. Okei, jos kerran näin on, niin hyvä. Mutta sitä suuremmin minua ihmetyttää, että nämä samat vetoojat änkevät itsensä mitä moninaisimpiin lauta-, johto-, hallinto- toimikuntiin. Ja eiköhän näissäkin toimielimissä koroteta palkkioita, kun työ niissä on niin vaativaa.

Jos hoitaa päätyönsä kunnolla, sitoutuu kaikissa luottamustoimissaan tehtäviinsä, antaa laatuaikaa perheelleen sekä hoitaa vielä itseänsä ja onnistuu tässä kaikessa siinä 24:ssä tunnissa, joka yhteen vuorokauteen on saatu mahtumaan, niin ONNITTELUT! Tässähän tuntee itsensä varsnaiseksi luuseriksi.

No, minä lohduttaudun sillä, että todennäköisesti pääsen aikoinani täysin palvelleena eläkkeelle suhteellisen terveenä ja melko hyvissä sielunvoimissa. Toivottavasti tapaan silloin teidät rakkaat kollegat ja ystävät yhtä hyväkuntoisina eläkeläisinä, enkä loppuun palaneina ihmisraunioina.

Jätä kommentti

css.php