Näpertelyä, sano

Olen ollut melko pitkään hiljaa ja seurannut kirjoittelua tulevista lamannujerrustalkoista. Nyt vähän ennen maanantain hikistä iltapuhdetta on tullut aika sohaista taas kusiaispesään.

Lautakunnat ovat tehneet niska limassa töitä etsiessään omilta alueiltaan tarvittavia euroja, mutta edelleeen puuttuu melkein 5 miljoonaa. Ja vaikka tuo raha saataisiin jostain kokoon, tilinpäätös tulee silti olemaan 20 miljoonaa pakkasella.

Siksi en oikein ole tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun kinastellaan jostain sadasta tuhannesta. Säästöjä kun nyt ei saanut ulottaa toisen lautakunnan reviirille – näin valtuusto pantiin päättäämään. Pantiin, koska muistini mukaan asiasta ei silloin keskusteltu. Maanantaina varmasti keskustellaan.

Kuitenkin ollaan siinä tilanteessa, että sadat tuhannet ja viidet miljoonat ovat koko lailla hyttysen pieruja tässä lamaukkosmyrskyssä. Ennustaminen on aina vaikeaa, varsinkin tulevan, mutta kun viime laman jäljet ovat vieläkin korjaamatta, ei kummoinen oraakkeli tarvitse olla, jotta näkee, ettei tässä tällä menolla hyvin käy.

Mutta on tässä jotain hyvääkin: nyt on vakavasti mietittävä, mitkä ovat kunnan perustehtävät ja miten ne rahoitetaan. Kaikki muu on jotain muuta, ja niistä on voitava tinkiä.
Näiden perustehtävien hoitamiseen on vähenevien verotulojen myötä entistä vähemmän resursseja. Kysyntää varmasti riittää.

Vaikka numerot eivät koskaan ole olleet vahva puoleni – terveisiä vaan lyseon maineikkaalle matematiikan lehtorille Yrjö Roudalle (kyllä sinä yritit!) – vaikea niistä numeroista on mitään selvää ottaa, jos niitä ei näe. Voihan olla, että käynti optikolla auttaisi, mutta kun rahoja siirrellään sisäisesti kuntakonsernin sisällä, niin jostain syystä ne tuppaavat katoamaan. Kun summia siirrellään paikasta toiseen, niin kuka pysyy varmuudella perässä – kaima Uusitalo ehkä…
Rakenneuudistukselle lama tarjoaa samalla mahdollisuuden mutta myös pakon. Jotain on tehtävä.  Nyt olisi syytä räjäyttää koko kuntakonserni levälleen ja katsoa mihin rahaa menee, ja mistä sitä mahdollisesti tulee.

Visio Hämeenlinnasta 2015 on tavoittelemisen arvoinen. Se vaan vaatii sitä, että etupiiriajattelu unohdetaan ja noustaan ikiaikaisista poteroista tekemään tosissaan töitä.

2 kommenttia artikkeliin “Näpertelyä, sano”
  1. avatar Seppo Rehunen sanoo:

    Vankkaa tekstiä. Ja niin totta.
    Kun tänä vuonna valtio on hyvittänyt Hämeenlinnaakin miljoonilla yhteisöverojen vähenemisen korvauksena, niin on todennäköistä, että ensi vuonna ja sitä seuraavina valtion tuki kunnille vähenee reilusti. Kaupunkilaivaa on ohjattava ihan itse eikä apuja muualta tule.
    Oman edun ajamisen aika on ohi. Euroja ei yksinkertaisesti enää ole ohjattavaksi oman pienen etupiirin käyttöön. On aika katsoa koko kaupungin etua – suorastaan koko kaupunkikonsernin tulevaisuutta. Muuten ei kunnian kukko laula; mieluumminkin itkee.

  2. Kiitos Ismo erinomaisesta kirjoituksesta!

    Susanna

Jätä kommentti

css.php