Kevään merkkejä moottoriradalla

Kevään merkkejä ovat mopopoikien päristelyn päivitteleminen ja koirapaskoista mariseminen. Hämeenlinnalaiseen kevääntuloon on viime aikoina saatu liittää myös Ahveniston moottoriradan vastustajien herääminen talviunestaan primus motorinsa, Paul Betcken johdolla.

Nyt Paul Betcke on ilmoittanut lähettäneensä radan ympäristöluvan Vaasan Hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Betcke vaatii myös tuntuvan haittaveron määräämistä moottoriurheilulle.

Luin läpi koko 126 viestiä (tämän kirjoitushetkellä) sisältävän keskusteluketjun, ja täytyy nostaa hra Betckelle hattua, että hän jaksaa uhrata aikaansa vastaillessaan usein provokatorisiinkin kirjoituksiin. Se, jos mikä, on varsinaista mielen paloa!

Haittavero moottoriurheilulle vaatii myös tasapuolisuuden vuoksi myös muiden harrastuksien rankempaa verottamista. Eikö saman tien voitaisi vaatia riskiä verokorotusta esimerkiksi huviveneilyyn, varsinkin niille, jotka vielä ajelevat muskeliveneillä. Turkulaisena hra Betcke saisi takuulla laajaa kannatusta asialle. Mielestäni myös ylisuuria asuntoja tai muuta kiinteistöjä tulisi verottaa ankarimman päälle. Ovathan ne ekologisesti ajatellen luonnonvarojemme tuhlareita. Tätä ympäristöään arvostava Timitran linnanherra Betcke varmasti kannattaa.

Keskusteluketjun kirjoituksissaan Betcke tuo esiin moottoriurheilun kalliina harrastuksena, ja sitähän se onkin. Pitää kuitenkin pitää mielessä se, että harrastajat maksavat sen itse saamatta juurikaan yhteiskunnan tukea. Harrastustoiminnassaan he sen sijaan tukevat mitä erilaisimpia yrittäjäryhmiä auto-, ajovaruste- ja rengashankinnoin – muutama esimerkki. Tämähän taas tuottaa yhteiseen kirstuumme veroeuroja.

Autourheilutapahtumat keräävät sankoin joukoin alan harrastajia ja yleisöä. Tämän ryhmän merkitys Hämeenlinnankin kokoiselle kaupungille ja sen elinkeinotoiminnalle ei ole mikään vähäpätöinen asia. Valitan, että joudun tässä yhteydessä ottamaan esiin tuon taloudellisen puolen, mutta hra Bteckekin tunnustanee yhteisöveron merkityksen kunnallisessa hyvinvoinnissa. Hän varmasti saanut kuulla, että Hämeenlinnassa yhteisöverojen tuotto romahti laman myötä. Ja verotuloillahan palveluja ylläpidetään. Kyllä myös moottoriurheilun ystävien eurot kelpaavat.

Sen verran vielä verorahoista, että pääsääntöisesti myös moottoriurheilu tuottaa välillisesti ja välittömästi verotuloja. Hra Betcke on vienyt ympäristölupa-asian oikeuden ratkaistavaksi, ja siihen hänellä on perustuslain suoma oikeus. Mutta lukeneena ihmisenä hän myös tiedostanee, että oikeuskäsittelyt eivät ole halpoja, ja kustannukset maksetaan verovaroista.

Hivenen minua kummastuttaa, että Lieksan ja Turun välille mahtuvat myös Alastaron ja Virtasalmen moottoriurheilukeskukset, mutta niiden vastustajien joukossa hra Betcke ei ole – ainakaan kovin näkyvässä roolissa. Mikä siis sai hänet ottamaan Ahveniston hampaisiinsa, sitä ihmettelen. Toki onhan Ahvenisto asutuksen keskellä, mutta eihän hän vain ole himoitsemassa Ahveniston harjun soravarantoa itselleen (onhan hän laajentanut omistamansa yhtiönsä Dionysian Consulting Ltd Oy:n toimialaa myös rakennusalalle)?

3 kommenttia artikkeliin “Kevään merkkejä moottoriradalla”
  1. avatar S II sanoo:

    Toivottavasti ko. varsinaisuomalaisen valitus käsitellään Vaasassa psykologisin silmälasein. Eihän tuollaisessa valittamisessa ole mitään järkeä, etenkään kun rata ei valittajaa kosketa millään tavoin fyysisesti. Lieneekö vanha kauna tms. taustalla, mutta mitä se hänelle kuuluu, miten me täällä aikaamme vietämme? Meillä on oma historiamme ja kultuurimme täällä, pysykööt hän siellä missä viihtyy paremmin. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka kauan moottoriradan valittajat ja vastustajat ovat asuneet Hämeenlinnassa tai sen ympäristössä? Mikä merkitys radalla meille pohjimmiltaan on? Miten radan vastustajat suhtautuvat muihin harrastuksiin ja harrastavatko itse mitään? Mihin perustuu kaikkinainen vaahtoaminen radan ympäristöhaitoista, sillä maanteillä on taatusti saastuttavampia ja äänekkäämpiä kulkupelejä kuin ikinä ratakisoissa? Onko tyylinä periaatteessa vastustan, vaikken tiedä miksi?

  2. avatar S II sanoo:

    Lisäyksenä edelliseen tämän iltaisen havainnon perusteella:
    Miksi jäähallin ympäristölle haitallisista ominaisuuksista ei ole valitettu ylimpiin portaisiin asti? Olisihan tuo turkulainen ”ammattivalittaja” voinut valittaa saman tien jäähallin toimiluvista.
    Miksikö?
    No, siksi, että jäähallilla on täyden toiminnan päiviä monin kertainen määrä rataan verrattuna. Ja halli sijaitsee luonnonsuojealueen kupeessa ellei peräti penkereellä. Lisäksi kymmeninä päivinä, viimeksi juuri tänään, sadat autot pyörivät alueella pörräten kuskien etsiessä epätoivoisesti pientä rakoa autoilleen eikä niissä suinkaan aina ollut kuskin lisäksi muita matkustajia. (Missä jäälajien penkkiurheilijoiden kimppakyytiekologisuusaate? Suunnistajilla tämä on jo hallinnassa!)
    Eli mitkä olikaan radan haitat ja miten ne väitetyt haitat erosivat esimerkiksi jäähallin tuomista haitoista ympäristölle ja alueen asukkaille, puhumattakaan haitoista muille kaupungissa asioiville ihmisille, jotka tahtomattaan joutuvat penkkiurheilijoiden aiheuttamiin ruuhkiin?

  3. avatar minä vaan sanoo:

    eipä siellä ainakaan luonto kärsi. maanantaina sorsat kuhertelivat ja sammakot kurnuttivat niin kuin ei mitään muuta olisi maailmassa. oli ihan pakko pysähtyä lammen kohdalla ja kuunnella ja katsoa kevättä.
    kumma, kun eläimet ovat sopeutuneet niin hyvin maailman muutoksiin, mutta pari turhaketta jaksaa kaikesta turhasta valittaa.

Jätä kommentti

css.php